Avainsana: unettomuus

Mitä uneton kaipaa?

Olen puolisen vuotta seuraillut unikeskustelua, joka rönsyää ja laajenee koko ajan. Nuku paremmin –Facebook-ryhmässä on nyt lähes 1500 jäsentä. Joka päivä opin jotain uutta, kun kuuntelen ryhmäläisten ajatuksia.

Järjestin pari viikkoa sitten myös ensimmäisen Hyvän unen eväät –kurssin Espoossa Finnsin kartanossa. Parinkymmenen hengen porukalla vietimme leppoisan päivän uniasioita pohdiskellen. Asiantuntijoina olivat unihoitajat Anne Huutoniemi ja Anna-Mari Aronen Helsingin Uniklinikalta.

Käyn puhumassa usein muissakin unettomuuteen liittyvissä tilaisuuksissa. Niissä tuodaan usein esiin unettomien hoidon alimitoitus: etenkin lääkkeitä korvaavia hoitoja kaivattaisin paljon lisää. Usein mieleen jää pyörimään kysymys: no millaista apua unettomat sitten tarvitsisivat?

Unettomiakin on monenlaisia, ja varsinkin muihin sairauksiin liittyessään unettomuus kaipaa hyvinkin yksilöllisiä apukeinoja. Mutta kaikkia unettomia hyödyttäisivät nämä yksinkertaiset asiat:

  • Luotettava hoitosuhde. Olipa unettoman apuna lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi tai psykiatri, hoitosuhteen pitää olla riittävän pysyvä, jotta luottamus syntyy. Omastakin kokemuksesta voin sanoa, että unilääkkeistä luopuminen on niin pelottavaa, että tukena on tarpeen olla turvallinen ammattilainen.
  • Käytännön neuvoja. Miten luoda unelle mahdollisimman hyvät olosuhteet? Mitä tehdä, kun yöllä ahdistaa? Miten päiväänsä voi muokata sellaiseksi, että se auttaa nukkumista? Joskus oivallukset ovat pieniä, joskus isoja.
  • Vertaistuki. Unettoman kokemukset voivat olla todella ahdistavia. Fyysisten ja psyykkisten oireiden kirjo on laaja. Tuntemusten jakaminen helpottaa monia. Usein helpottaa jo oivallus, että en ole tuntemusteni kanssa yksin. Siihen vertaistukiryhmä – fyysisesti tavaten tai sosiaalisen median kautta – antaa mahdollisuuden.

Näin yksinkertaisista asioista voisi rakentua unettomuuden hyvä hoitomalli. Miten se käytännössä toteutetaan, on toinen asia. Onneksi unettomuuden hoidosta puhutaan nyt paljon, ja monella taholla varmasti pohditaan myös, miten uusi käypä hoito -suositus saadaan toteutetuksi.

 

Miljoonan unettoman tarina

Taaperran talvipimeää katua pitkin kuten kaikki muutkin töihin menijät, kiedon huivia tiukemmin kaulaan ja väistelen autojen roiskuttamaa kuraa. Väsyttää. Nukuttaa. Katselen vastaantulijoita ja ajattelen: joka kolmas heistä (siis meistä) on nukkunut liian vähän.

Ajoittaisesta unettomuudesta kärsii noin 40 prosenttia suomalaisista aikuisista. Se tarkoittaa, että yli miljoona jalakulkijaa, autoilijaa, junassa istujaa, bussia odottavaa ihmistä on nukkunut liian vähän. Kroonisesta, vähintään kolme kertaa viikossa vaivaavasta unettomuudesta kärsii noin 12 prosenttia suomalaisista.

Katselen vastaantulijoita, heidän harmaita kasvojajaan, mustia toppatakkejaan ja kiireistä vaellustaan. Vain lapset jaksavat iloita yöllä sataneesta ohuesta lumenriitteestä. Aikuisista harva jaksaa bussissa jutella, lähes kaikki räpeltävät vaiteliaina kännyköitään.

Unettomuus on lisääntynyt erityisesti työssäkäyvillä aikuisilla, ja naiset kärsivät siitä useammin kuin miehet. Varsinkin talviaikaan unenpuutteen vaikutukset tuntuvat niin kehon kuin mielen tahmeutena. Liikuntaharrastuksiin lähteminen laiskottaa, tekee mieli syödä makeaa ja aamulla väsyttää. Mutta aamuyöstä, silloin kun haluaisi nukkua, silloin vasta valvottaa.

Unenpuutteen ikävistä seurauksista on paljon uutta tietoa. Yhä useampi meistä tietää, että unelle pitäisi antaa riittävästi aikaa. Mutta entä jos ei nukuta? Jos kello 3:47 havahtuu työajatuksiin ja tietää, että tämä yö oli tässä. Stressi on yleisin syy niinsanottuun toiminnalliseen unettomuuteen, joka puolestaan on yleisin unettomuuden laji.

Olin hiljattain seuruessa, jossa oli enemmistö suomalaisia mutta mukana oli myös yksi kiinalainen, yksi kroatialainen, yksi saksalainen ja yksi brasilialainen. Kerroin heille, että juuri sinä päivänä unettomuudesta kertova kirjani Valvomo – kuinka uneton oppi nukkumaan oli lähtenyt painoon.

Meillä sukeutui keskustelu unettomuudesta. Miksi se on niin yleistä? Joidenkin tutkimusten mukaan suomalaiset kärsivät vaivasta enemmän kuin muut.

Miksi suomalaiset valvovat, joku kysyi. Kerroin, että yleisin syy työikäisten unettomuuteen on stressi. Huolestuneisuus valvottaa meitä öisin.

Silloin brasilialainen nainen avasi suunsa.

– Stressi? Siis MISTÄ te suomalaiset stressaatte? Teillä ei ole – nainen laski sormillaan – saasteita, ei liikenneruuhkia, ei hulluja ampujia pitkin katua. Miksi teillä olisi stressiä? hän kysyi.

Niin, miksi?